Viimeisistä yhteisesti pidetyistä tunneista on kulunut muutama viikko. Kokemukseen on tullut hieman etäisyyttä, jotta sen arvoa voi arvioida. Ennen kuin aloitimme kokeilun, minulla oli ennakko-odotuksia, joita nyt pohdin.
1. Yhteisopettajuus lisää omaa työmäärää?
Totuus, mutta ei koko totuus. Jos tunnet opettajan ja oppilaat ennestään, työmäärä ei lisäänny kovin paljoa. Jos taas tutustut ryhmään ja opettajaan, niin työn saa uuden mielenkiintoisen suunnan. Suunnitteluun menee aikaa, mutta jo välitunnissa ehtii paljon.
2. Onnistuminen riippuu opettajista?
Totta, mutta niin aina. Tätä ei voi tehdä, jos sitä ei koe mukavaksi. Jos olet koko ajan mukavuusalueesi ulkopuolella, opetus ei onnistu. Pitää aloittaa varovaisesti, mihinkään ei saa olla kiire.
3. Tunnit muuttuvat tehokkaammiksi?
Kun luokassa on kaksi opettajaa, oppilaat joutuvat toimimaan koko ajan korkeammalla teholla, he eivät pääse "lusmuilemaan". Tämä pitää ottaa huomioon, ettei väsytä oppilaita tehokkuudellaan.
4. Yhdessä opettaminen on mukavaa?
Totta, mutta vain jos siitä tekee mukavaa. Pitää asettaa riittävän pienet tavoitteet, jotka on helppo saavuttaa. Tavoitteita pitää lisätä ja muuttaa heti tarpeen mukaan. Opettajan on riisuttava yksinvaltiaan viitta päältään.
5. Etsi aina vahvuuksia ja onnistumisia, älä virheitä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti